Kadonneita rakennuksia, osa 2: Seurakuntakodit, Backmanin huvila
11 marraskuu, 2016Asikkalassa useimmat hallinnolliset ja kaupalliset toiminnot alkoivat 1800-luvun loppupuolelta alkaen keskittyä Vääksyyn kanavan valmistumisen myötä. Myös Asikkalan uuden kirkon rakentamisesta käytiin tuolloin kiihkeää keskustelua, jonka polttopisteessä oli paitsi tulevan kirkon rakennusmateriaali, myös sen sijaintipaikka: kirkonkylän sijaan osa väestä halusi kirkon Vääksyyn. Tonttikin sille oli Vääksyssä katsottuna, mutta ”miljoonan tiilen kirkko” sai lopulta nousta kirkonkylään v. 1880.
Jo yli sata vuotta sitten Vääksyssä koettiin silti tarvetta seurakuntakodille, kirkon sijaitessa yli viiden kilometrin päässä Asikkalan kirkonkylässä. Vuonna 1908 Vääksyyn valmistuikin rukoushuone Vääksyn-Anianpellon ompeluseuran ponnistuksena kanavankaitsija Gustaf Backmanin ja etenkin rouvansa Miina Backmanin johdolla. Rukoushuone sijaitsi Vanhassa Vääksyssä ja oli käytössä kuuden vuosikymmenen ajan. 1960-luvun lopulla Asikkalan Osuuskassa käynnisti rakennushankkeet, joiden alle Rukoushuone naapurirakennuksineen jäi. Niiden paikalle valmistuivat Vääksynharjun asuinkerrostalo (1969) ja Osuuspankin pankkitalo (1970).
Vääksyläiset saivat uudeksi kokoontumispaikakseen kanavan laidalla sijainneen, merikapteeni Axel Backmanin 1900-luvun alussa rakennuttaman huvilan, jonka seurakunta osti tontteineen ilmeisesti 1960-70-luvun vaihteen tienoilla. Luonnonkivijalalle perustettu suuri hirsihuvila toimi seurakuntakotina 1970-luvulla, lisäksi yläkerrassa oli partiolaisten kerhohuone. Alakerrassa oli suuri sali, kaksi pienempää salia ja keittiö sekä erillinen asunto. Huvila purettiin uuden seurakuntakeskuksen tieltä 1970-luvun lopulla. Sen hirsiä hyödynnettiin Danielson-Kalmarin mailla Vääksynjoen rannassa toimivan kesäteatterin kulisseiksi. Huvila ympäristöineen on jäänyt elämään Miehen kylkiluu-elokuvassa vuodelta 1937 (elokuvassa huvila oli ”apteekki”).
Uusi seurakuntakeskus valmistui 1978 ja sitä laajennettiin 1994. Seurakuntakeskuksen suuressa salissa pidettiin jumalanpalveluksia sekä monia muita julkisia ja yksityisiä tilaisuuksia, lisäksi rakennuksessa oli kerhotiloja kaiken ikäisten kokoontumiselle. Rakennuksessa oli myös kirkkoherranvirasto ja seurakunnan toimistotilat. Sisäilmaongelmista kärsineelle seurakuntakeskukselle myönnettiin purkulupa toukokuussa 2015. Seurakunnan tiedotteen mukaan rakennuksen korjaaminen oli todettu mahdottomaksi. Seurakuntakeskus purettiin kanavan laidalta kevättalvella 2016.
Seurakuntakodin tarve Vääksyssä on jälleen ollut keskustelun aiheena. Viimeisimmät suunnitelmat kertovat, että puretun seurakuntakeskuksen tontille toivottaisiin hirsirakenteista, pienempää seurakuntakotia. Kuulostaa kuin ympyrä olisi sulkeutumassa. Valitsemalla aikaa kestävän arkkitehtuurin ja korjaamisen mahdollistavan rakennustekniikan, voisi samalla lakkauttaa Asikkalaan piintyneen tavan purkaa seurakunnallisia rakennuksia, joka juontaa juurensa aina vuoteen 1892. Silloin Asikkalan vanha 1600-luvun puukirkko purettiin ja sen hirsiä käytettiin kirkonkylän ja Kurhilan kansakoulujen rakennusmateriaaliksi. ”Näin tuhottiin paikkakunnan arvokkain menneitten aikojen muistomerkki, jonka taidehistoriallinen merkitys olisi ollut ainoalaatuinen.” (Koskimies, 1947)
Otamme mielellään vastaan tarkentavaa tietoa ja muistoja rukoushuoneen, Backmanin huvilan ja seurakuntakeskuksen ajoista. Rukoushuoneesta ei ole vielä löytynyt valokuvia. Tietoja voi kirjoittaa kommenttiosioon tai ottaa yhteyttä info(at)vanhavaaksy.fi
(c) Reetta Nousiainen
Lähteet: Koskimies, 1947: Asikkalan seurakunta 1547-1947
Tietoja poimittu myös Erkki Raunion, Liisa Nurmisen, Aulis Lehdon ja Leo Aaltosen haastetteluista.