Nuorisoseurantalon kuva Marjatta Sepän arkistosta.

Kadonneita rakennuksia, osa 1: Nuorisoseuratalo

Vääksyn Nuorisoseurantalon (1896-1967) paikalla sijaitsevat nykyään vuonna 2014 valmistuneen Aurinkovuoren koulun piha-alueet. Jo ennen nykyistä koulua paikalla ehdittiin opiskella kolmisenkymmentä vuotta. 1960-luvulla rakennettu aikaisempi koulurakennus päädyttiin kuitenkin purkamaan kokonaan oppilaiden ja opettajien terveyden vaarantaneiden sisäilmaongelmien takia. Purku- ja uudisrakennustöiden myllerryksessä piha-alueelta poistettiin myös muistomerkki, joka kertoi paikan kouluaikoja edeltävästä historiasta. Muistomerkki palautettiin syksyllä 2016 lähelle alkuperäistä sijaintipaikkaansa, jossa se vuosikymmenten ajan ehti kertoa alueen nuorisoseuratyön historiasta.

Nuoret naiset Nuorisoseuran muistomerkillä 1950-luvulla. Kuva: Maija Vuorion albumista

Nuoret naiset Nuorisoseuratyön muistomerkillä 1950-luvulla. Kuva: Maija Vuorion albumista

Tuo muistomerkki pystytettiin alunperin nuorisoseuratyön 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1943 ja siinä lukee: ”Täällä Päijänteen välkkyvien vesien äärellä aloitettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseuratyö vuonna 1893. Ei huku se kansa yöhön, joka valoon rynnistää”.

Nuorisoseurantalo paikalle valmistui vuonna 1896. Talon vihkiäisiä 2.8.1896 vietettiin juhlavissa merkeissä. Juhlapuhetta oli pitämässä mm. professori Danielson-Kalmari. Sanomalehdessä ylistettiin talon olevan ”komein laatuaan maaseudulla. Siinä on 5 isoa huonetta, avara etehinen ja komea juhlasali, jossa on tilava, hyvillä kulisseilla ja neiti Holmströmin maalaamalla esiripulla varustettu näyttämö ja sitä vastapäisellä seinällä komea parveke. Kaikki on ajanmukaista, tarkoitustaan vastaavaa.” (Asikkalan historia, Blomstedt 1981)

Laululava vuonna 1933. Kuva: Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton kotiseutukokoelma, Hämeenlinnan Maakunta-arkisto.

Laululava vuonna 1933. Kuva: Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton kotiseutukokoelma, Hämeenlinnan Maakunta-arkisto.

Talon piha-alueelle rakennettiin myös laululava sekä yleisökenttä. Laululava sijaitsi suurinpiirtein nykyisen Aurinkovuoren koulun kohdalla ja se uudistettiin ainakin kertaalleen. Uutta laululavaa ei tosin pidetty niin kauniina kuin aikaisempaa, yllä olevassa kuvassa näkyvää. (Uudemmasta meillä ei valitettavasti ole sellaista kuvaa julkaistavaksi, jossa se näkyisi kokonaan.)

Nuorisoseuratoiminta oli aktiivista ja talolle oli paljon käyttöä, se oli aikansa varsinainen kulttuurikeskus. Talossa järjestettiin mm. iltamia, näytelmiä ja elokuvanäytöksiä. Nuorisoseuralla oli soittokunta, joka keikkaili ympäri maakuntaa. Maakuntajuhlat olivat isoja tapahtumia, joihin liittyi mm. näyttävät kulkueet kylän halki. Urheilukilpailuita varten oli mm. juoksurata, joka ei muistelmien mukaan aivan täyttäisi nykyvaatimuksia möykkyineen ja mutkineen…

Toiminta oli omaehtoista, ihmisten vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön perustuvaa kuten tuohon aikaan oli tapana. Nuorisoseurantalo toimi jopa kauppapaikkana, kun kiertävä kauppias ”laukkuryssä” kävi talolla kaupittelemassa erilaista tavaraa ja rihkamaa.

Nuorisoseuran soittokunta vuonna 1948. Kuva: Aarne Harjukarin albumista

Nuorisoseuran soittokunta vuonna 1948. Kuva: Aarne Harjukarin albumista

Lauluveikot laululavalla 1951. Kuva: Aarne Harjukarin albumista

Lauluveikot uudella laululavalla 1951. Kuva: Aarne Harjukarin albumista

Kanavalla luotsina työskennellyt Jaakko Harjukari oli aktiivinen tekijä Nuorisoseuran toiminnoissa. Luotsi oli valtion virkamies, mutta talvisin virkaan liittyvät työtehtävät olivat luonnollisesti vähäisiä. Musikaalisesti lahjakas Harjukari hyödynsi aikaansa monipuolisesti kulttuurin parissa. Hän johti soittokuntaa ja perustamaansa Lauluveikot-kuoroa. Hän myös hoiti nuorisoseurantalolla pyöritettäviä elokuvanäytöksiä ja jopa kioskia vaimonsa Aunen kanssa. Esitettävät elokuvat Harjukari valitsi mainosjulisteista, joita hänelle käytiin esittelemässä.

Talolla toimi kioski kouluaikoina, naapurissa sijainneen Asikkalan yhteiskoulun rehtorin suureksi mieliharmiksi. Rehtori ei nimittäin lainkaan pitänyt siitä, että oppilaat kävivät ostamassa Nuorisoseuran kioskilta karkkia.

Jaakko ja Aune Harjukari pitivät Nuorisoseurantalon kioskia 1959-1964. Kuva: Aarne Harjukarin albumista

Jaakko ja Aune Harjukari pitivät Nuorisoseurantalon kioskia. Kioski oli toiminnassa 1959-1964. Kuva: Aarne Harjukarin albumista

Vääksyn kulttuurielämään merkittävästi vaikuttanut Jaakko Harjukari kuoli vuonna 1961. Samoihin aikoihin osui yhteiskunnallinen murros, joka kautta Suomen johti vähitellen yhteisöjen omistamien talojen toiminnan hiipumiseen ja tyhjilleen jäämiseen. 70 vuotta palvellut nuorisoseurantalo purettiin vuonna 1967.

(c) Reetta Nousiainen

Kuva nuorisoseurantalosta: Marjatta Sepän arkistosta.

Lähteet: Blomstedt 1981, Asikkalan historia.
Aarne Harjukarin, Maija Vuorion ja Erkki Raunion haastattelut.