Tarinat

/?cat=5

Tulen nielemä talo: Antaa sen palaa, kun on palamahan pantu.

Nykyisen Aurinkovuoren koulun ja 24-tien välissä sijaitsee korkealla töyräällä metsittynyt tontti, josta on komea näkymät Vesijärvelle. Vanhan ajan villiintyneet puutarhakasvit, lukuisat vanhat omenapuut ja marjapensaat paljastavat, että paikalla on joskus sijainnut talo. Vanhat vääksyläiset ja kesäasukkaat muistavat paikan Hopun talona. Tämän talon kohtaloksi koitui tuli – kahteenkin kertaan. Hoppujen jälkeen talo oli jäänyt tyhjilleen ja […]

11 helmikuu, 2017

Kesäasumisen muistoja 1920-30-luvulta

”Kesäll siäl o valla koko Suome taile- ja herrasväk.” (Lahti-lehti 1928) Vääksyn kesäasukkaisiin kuului myös arkkitehti Salme (o.s. Setälän) ja pankinjohtaja (myöh. taloustoimittaja) Frithjof Cornerin perhe. Heidän tyttärensä Helmiriitta Honkanen (s.1920) muistelee perheensä kesänviettoa Vääksyssä: Arvo Ylppö suositteli meille Vääksyä kesänviettopaikaksi harjuilmaston terveellisyyden vuoksi. Kesällä 1927 olimme vuokralaisina kasvitieteen professori Johan Norrlinin lesken kartanossa monen […]

21 marraskuu, 2016

Kadonneita rakennuksia, osa 2: Seurakuntakodit, Backmanin huvila

Asikkalassa useimmat hallinnolliset ja kaupalliset toiminnot alkoivat 1800-luvun loppupuolelta alkaen keskittyä Vääksyyn kanavan valmistumisen myötä. Myös Asikkalan uuden kirkon rakentamisesta käytiin tuolloin kiihkeää keskustelua, jonka polttopisteessä oli paitsi tulevan kirkon rakennusmateriaali, myös sen sijaintipaikka: kirkonkylän sijaan osa väestä halusi kirkon Vääksyyn. Tonttikin sille oli Vääksyssä katsottuna, mutta ”miljoonan tiilen kirkko” sai lopulta nousta kirkonkylään v. […]

11 marraskuu, 2016

Kadonneita rakennuksia, osa 1: Nuorisoseuratalo

Vääksyn Nuorisoseurantalon (1896-1967) paikalla sijaitsevat nykyään vuonna 2014 valmistuneen Aurinkovuoren koulun piha-alueet. Jo ennen nykyistä koulua paikalla ehdittiin opiskella kolmisenkymmentä vuotta. 1960-luvulla rakennettu aikaisempi koulurakennus päädyttiin kuitenkin purkamaan kokonaan oppilaiden ja opettajien terveyden vaarantaneiden sisäilmaongelmien takia. Purku- ja uudisrakennustöiden myllerryksessä piha-alueelta poistettiin myös muistomerkki, joka kertoi paikan kouluaikoja edeltävästä historiasta. Muistomerkki palautettiin syksyllä 2016 lähelle […]

6 marraskuu, 2016

Pieni historiikki, osa 3: Muuttuva ympäristö

Kanavamiljööt suunniteltiin aikanaan kokonaisvaltaisesti, niihin liittyi julkinen puisto ja 1800-luvun loppupuolella klassististen ihanteiden mukaan rakennetut kanavaan liittyvät rakennukset. Rakentamisen suunnittelusta vastasi tie- ja vesilaitoshallitus, jonka suunnittelijoiden kynästä ovat paitsi kanavien, myös Suomen rautateiden rakennukset ja puistot. Julkisen vallan rakentamina ne olivat samalla malliesimerkkejä ympäristönsä kehittämisestä ja hoidosta, kuten tuohon aikaan saakka maaseudulla vain pappilat olivat […]

6 marraskuu, 2016

Pieni historiikki, osa 2: Kanavasta kasvu alkoi

Kanavan rakentaminen vuosina 1868-71 merkitsi Vääksyn osalta käännekohtaa monin tavoin. Rakentamisessa hyödynnettiin osin Vääksynjoen uomaa, niiltä osin joki ohjattiin uuteen uraan. Vesijärven pinta saavutti nykyisen tasonsa ja rantaviiva haki uuden paikkansa. Rakennettuna ympäristönä kanava muutti maisemakuvaa. Luonnonmukaisessa uomassaan kulkeva joki ohjattiin osittain uuteen rakennettuun uomaan, joka tänäkin päivänä on poikkeuksellisen jyrkkänä jokipenkereenä nähtävissä. Olihan jokea […]

6 marraskuu, 2016

Pieni historiikki, osa 1: Vääksy ennen kanavaa

Vesistöt, vesireittien yhtymäkohdat ja kosket olivat ennen muinoin monella tapaa merkittäviä paitsi kulkureitteinä, myös elinolosuhteiden tarjoajana. Tällaisiin maiseman solmukohtiin kehittyi asutusta ja toimintaa. Vääksynjoessa on aikojen saatossa sijainnut useita myllyjä, ensimmäiset kirjalliset lähteet Vääksynjoen (Wäksyström) myllyistä löytyvät 1400-luvun lopulta. Tähän vesi- ja tiereittien risteykseen ja myllymatkalaisten iloksi Asikkalassa perunanviljelystäkin ahkerasti opettanut pappi Axel Laurell perusti […]

6 marraskuu, 2016